Paluu arkeen

Sunnuntai-iltana Pupu palasi tallille laitumelta ja nyt alkaakin sitten treenaaminen. Omistajansa aloitti työkaverin innoittamana vähähiilihydraattisen ja pounin kanssa ruvetaan kasvattamaan kuntoa ja lihaksistoa. Laitumelta palatessa pysähdyttiin ihmettelemään lehmiä, jotka tuntuu Pupun mielestä olevan hassuja. Katselee niitä mielenkiinnolla läheltä, ei saa helikopterikohtausta, vaan ihmettelee, et mitä ihmettä nuo on. Sain räpsästyä ämmästä hienon kuvankin, on se vaan niin nätti!

Nyt on kaksi päivää juostu liinassa ja purettu mahdollisia virtoja pois. Maanantaina Pupulla oli niin törkeen ki-vaa. Laukassa se köyri korvat tötterössä ja muka pelkäsi hiekkaa, joka lensi maneesin laitaan. Se myös muutaman kerran laukan jälkeen pysähtyi ja jäi katsomaan korvat tötteröllä, että tättärää äispä, näitsänäitsä?! Ja loppukäynneillä se yhtäkkiä heittikin piehtaroimaan. Ei siltä ainakaan huumorintajua puutu.. Eilen liinassa olikin jo paljon rauhallisempi kaveri, teki ravi-laukka -siirtymisiä hyvin tasaisesti ja siististi ja enemmän joutui jopa pyytämään eteen kuin jarruttamaan. On se vaan aika poni, ollakseen oikeasti puhdas täykkäri..

Sain samalla vertailukuvaa toukokuun loppuun. On isoa muutosta tapahtunut, vaikka lihaksistolle on vielä paljon tehtävä. Suunta on kuitenkin varsin oikea.